Yhteenveto lähipäivistä / Teema: ARVIOINTI (2.4 Osaamisen arviointi 5 osp)

Yhteenveto lähipäivistä 13.-14.11.2017

13.11.2017 MAANANTAI

1. Päivän aloitus: Tiimireflektio:

• Katja L:n vetämä tunti oli hyvä aloitus päivälle, sillä oli mukava kuulla missä eri vaiheessa ryhmän jäsenet ovat tällä hetkellä
• Oli huojentavaa kuulla, millaisia huolenaiheita muut olivat ja ovat kohdanneet pitkin opintoja ja huomata, että kukaan meistä ei ole yksin ongelmien kanssa

2. Arvioinnin perusteita / Learning Cafe

Learning Cafe on hyvä työkalu keskusteluun, tiedon luomiseen ja siitä toisille informoimiseen. Oppimiskahvila soveltuu harjoitukseksi yli 12 hengen ryhmille. Siinä yleisö (esim. opiskelijat) jaetaan eri pöytiin pureskelemaan samaa aihetta eri näkökulmista. Aiheesta kirjataan esimerkiksi mind map.

Lopulta ryhmien jäseniä vaihdellaan siten, että kirjuri jää paikalleen, kun muut siirtyvät käyden kaikki pöydät läpi ja osallistuen keskusteluun. Kirjuri täydentää ryhmän keskustelun aikana syntyneitä uusia asioita mind mapiin.

1. Jakauduimme neljään eri ryhmään ja saimme pohdittavaksi erilaisia arvioinnin perusteisiin liittyviä aiheita
2. Oman aloitysryhmän kysymys oli luetella erilaisia arviointimenetelmiä
3. Muiden ryhmien kysymykset liittyivät arviointiin, kuten mitä arvioinnissa tulee ottaa huomioon jne.

Ryhmä 3. Luettele erilaisia arviointimenetelmiä:

• Spider web chart
• visualisointi
• Kolmikantaperiaate
• Sanallinen arviointi
• Itsearviointi
• Kehittävä arviointi

3. Opiskelijoiden erityisten tarpeiden tunnistaminen / Petra O.

Iltapäivällä Petra O. piti tunnin liittyen opiskelijoiden erityisten tarpeiden tunnistamiseen. Alussa Petra otti yleisön hienosti mukaan teettämällä Padlet-kyselyn, jossa aiheena oli pohtia erityisen tuen tarpeen tunnistamista tiettyjen opiskelijoiden kohdalla. Kukin ryhmäläinen sai pohtia omassa mielessään, mitä esim.

1. Minkälainen oppilas on oppijana
2. Mitä vahvuuksia oppilaalla on?
3. Mitä haasteita oppilaalla on?
4. Mikä olisi ihanteellinen opetusmuoto oppilaalle?

Petra O. kävi myös esityksessään läpi erityisopetuksen historiallisia kehityssuuntia 1900 luvulta alkaen (erityisesti perusopetuksessa), joka oli itselleni täysin uutta ja hyvin hyödyllistä tietoa.

Esityksestä jäi mieleen erityisesti se, miten paljon erityisopetus on kohdannut asenteellisia muutoksia, sekä miten paljon erityistä tukea Suomessa tarjotaan. Aihe sai minut pohtimaan HOJKS-opiskelijoita ja heidän tukitoimiaan sekä sitä, miten paljon resurssia (aika, henkilökunta jne.) erityisten tukitoimien tarjoaminen vaatii ja miten asioita voisi vielä kehittää omassa työssä ja organisaatiossani.

Pohdinta erityisopetuksesta:

Aihetta käsiteltiin laajasti myös oppilaitoksessani pidetyssä opettajien kokouksessa (29.11.2917). Erityisesti huolena oli se, että oppilaitokseen viime vuonna perustettu, tukea tarjoava ”tukisolu” ja siihen resursoitu opettaja ovat nyt siirtyneet osittain työskentelemään toiseen toimipisteeseen ja tämä on jo nyt syksyn aikana vaikeuttanut erityistä tukea tarvitsevien tilannetta. Parhainta olisi, jos tukea pystyttäisiin antamaan juuri silloin, kun opiskelija sitä tarvitsee.

Ennen tukisolu oli auki joka arkipäivä, nyt aukioloaikoja on kutistettu kahteen arkipäivään. Tukisolussa vierailee tavallisesti vähintään 15-20 opiskelijaa päivittäin, jotka tarvitsevat erityistä tukea kukin omista syistään. Luku on huomattavan iso, eli tukisolulle on tarvetta.

Kaikki nämä eivät ole HOJKS-opiskelijoita, vaan tukisolu toimii paikkana myös opiskelijoille, jotka haluavat nopeuttaa opintojaan (esimerkiksi yo-pohjaiset tai kaksoistutkintolaiset), ja joille joudutaan räätälöimään omat lukujärjestykset. On mahdotonta järjestää tällaisille opiskelijoille juuri tarpeen mukaan tarvittavaa opetusta, sillä aina ei mene sopivia opetuksia. Tällöin on hyvä, että opiskelijalla on joku tila, minne mennä ja opettaja, joka voi ohjeistaa päivän tehtäviin (esimerkiksi suorittamaan muita pakollisia yhteisiä tutkinnon osia, kuin jotka opiskelija aikoo kirjoittaa, ja joita ei enää lukiolla saa tehdä).

4. Henkilökohtaistaminen, osaamisperustaisuus (-perusteisuus) sekä tutkiva ja kehittävä työote / tulkintafoorumi

Iltapäivällä saimme aiheeksemme tutustua lisää henkilökohtaistamiseen, osaamisperustaisuuteen sekä tutkivaan ja kehittävään työotteeseen. Ryhmityimme siten, että ammattikoulussa työskentelevät / siitä kiinnostuneet menivät pöytiin, jossa näkökulma oli enemmän toisella asteella, samaten korkeakouluissa työskentelevät, tai siitä kiinnostuneet ryhmittyivät pöytiin, jossa näkökulma oli enemmän korkeakoulujen osaamisperusteisuudessa sekä tutkivassa ja kehittävässä työotteessa.

Tuotos iltapäivän pohdinnasta pienessä kolmen hengen ryhmässämme:

14.11.2017 TIISTAI

1. Arviointi ammattikorkeakouluissa

Tiistaina Mari M. aloitti aamun loistavalla esityksellään koskien arviointia ammattikorkeakouluissa. Esityksestä kävi myös hienosti ilmi se, työhön perehdyttäminen on yksi tärkeimmistä asioista uudessa työpaikassa.

Esityksessä pohdittiin seuraavia asioita:

• Arvioinnin tulee aina kytkeytyä arvioinnin perusteisiin.
• Henkilökohtaisten tunteiden ei saa antaa vaikuttaa arviointiin, eikä arvioinnissa saa tietystikään vertailla ketään.
• Marin esityksen myötä heräsi hyvin keskustelua siitä, miten ryhmäläiset olivat joskus kokeneet saavansa eriarvoista arviointia, tai mitä vaikeuksia he kokevat arvioinneissa toisinaan olevan.

Ohjaajana Mari oli luonteva, erittäin varma ja selvästi hyvin perillä aiheesta. Hän oli tarpeeksi jämpti ja ystävällinen ja osasi ohjata esitystä siten, että aikaa jäi keskustelulle ja uuden tiedon esittämiselle.

Alla omat muistiinpanot Marin esityksestä:

• Arviointia ei pitäisi tehdä sellaisen henkilön, joka ei ole nähnyt opiskelijan oikeaa työpanosta (työpaikkaohjaaja)

Viiden W:n taktiikka:

1. What (mikä on arvioinnin kohde)?
2. Why (miksi arvioidaan)?
3. Who (ketä arvioidaan)?
4. Where (missä kontektissa)?
5. When (milloin)?

1. Mikä on arvioinnin kohde ja mitä arvioidaan; nopeutta, osaamista vai oppimista?

2. Ketä ollaan arvioimassa ja kenen toimesta?

• Opiskelijaa
• opettajaa
• oppimista
• osaamista
• kurssisisältöä
• omaa panosta?

Arvioinnin tarkoitus XAMK

1. Ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan
2. Ammattikorkeakoulujen tavoitteena on valmistaa asiantuntijatyöhön

Asiantuntijarooli:

1. tietää ja ymmärtää kriteerit,
2. tutkiva ote
3. mindset

Työn opinnollistaminen ammattikorkeakouluissa

Pelkkä työkokemus ei ammattikorkeakoulussa riitä, vaan tulee peilata omaa osaamistaan ja käyttäytymismallejaan aiheeseen liittyvään teoriaan

Yhtä lailla tämä koskee ammatillista opettajakorkeakoulua, eli tulee peilata omaa osaamista käyttöteorioihin. Yhtä lailla tulee pohtia, mistä osaamiseni muodostuu? Esim. työkokemus. Sekä kun osaan, niin millaista tietoa, taitoa, kykyjä ja ominaisuuksia minulla tulee olla

• teoriapohja
• taitoa
• tietoa
• oman tiedon jakamista
• Omaa pohdintaa; keskustelee ja kertoo omasta oppimisprosessistaan ja mitä on havainnoinut, mihin se on johtanut ja mitä siitä on oppinut 

Dia Marin esityksestä

2.2. asteen näyttötutkinnot ja arvioinnin käytännöt

Seuraavaksi Janne R. esitti 2. asteen näyttötutkinnoista ja arvioinnin käytännöistä informatiivisen esityksen. Jannen esityksestä opin arvioinnin käytäntöjä näyttötutkinnoista. Tämäkin aihe oli itselleni uusi, sillä työskentelen toisen asteen perustutkintoa tarjoavalla linjalla.

Jannen esityksen pohjalta kiinnostukseni näyttötutkintoja kohtaan kasvoi ja ymmärrän nyt enemmän amisreformin vaikutuksia näyttötutkintoihin. Ymmärrän myös tutkinnon hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden esimerkiksi maahanmuuttajien koulutuksen näkökulmasta.

Näyttötutkinnot on tarkoitettu erityisesti aikuisille, joilla on alan työkokemusta, mutta joilla ei ole tutkintoa kyseiseltä alalta. Esimerkiksi henkilö saattaa olla töissä yrityksessä ja tehdä alan töitä, mutta henkilöltä puuttuu kyseisen alan ammattitutkinto.

Ammatillisen koulutuksen reformi  ja näyttötutkinnot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuo myös paljon uutta näyttötutkintoihin. Esityksessä kuulimme mielenkiintoista tietoa rahoitusmallin uudistumisesta, kuten siitä, että suurin osa rahoituksesta tulee tulevaisuudessa suoritetuista tutkinnon osista. Käykö niin, että tutkintoja ”pursutetaan”, jotta siitä saadaan enemmän rahoitusta? Rahoitus ei tule pelkästään valmistumisen mukaan.

Tulevaisuudessa, siirtymäsäännösten jälkeen rahoitukseen tulee vaikuttamaan myös valmistuneen opiskelijan työllistyminen (35 %).

Muita muutoksia:

• yhteiset tutkinnon osat tulevat myös näyttötutkintoon
• tutkintoja yhdistellään (amisreformi)
• Tämä on saanut negatiivissävytteisen kuvan mediassa, ikään kuin tietyt ammatit olisivat katoamassa. Nyt tutkintoja on yhdistetty, ja eri yksittäisiä ammatteja (hitsaaja, valokuvaaja) yhdistelty eri tutkintoihin
• Jotta voi tarjota näyttötutkintoa, pitää tulevaisuudessa pystyä myös tarjoamaan perusopetusta.
• Tämä koskee erityisesti eri yritysten järjestämiä omia näyttötutkintoja
• Näyttötutkinto maksaa 58 € ja toistaiseksi on saatu periä myös jotain kohtuullista maksua (kuten tarvikkeet jne.) Saattaa reformin myötä poistua.
• Arviointi (kolmikanta) tulee muuttumaan (kaksikanta, oppilaitoksen edustaja sekä työelämän edustaja) Lähde: Ammatillisen reformin vaikutus näyttötutkintoja suoritettaviin tutkintoihin, 24.
• Arvioijalta ei jatkossa vaadita näyttötutkintomestarin pätevyyttä.
• Opiskelijan itsearviointi: Itsearviointi on jäämässä pois lomakkeista, mutta itsearviointi on mahdollista:
• jatkuvaa palautteen antamista, työssäoppimisen aikana
• ei vain loppuarvio, vaan koko ajan tapahtuvaa palautteen antamista työssäoppimisesta
• Työpaikalla tapahtuva osaamisen kehittäminen tapahtuu jatkossa koulutussopimuksella (tai oppisopimuksella, jos palkallista).
• Edelleen korostuu se, että työpaikkaohjaajan on opetettava opiskelijaa, eikä opiskelija saa mennä paikkaan, jossa ei ole ohjaajaa.
• Ohjaaja ei kuitenkaan ole työpari.
• Henkilökohtaiset omat polut. Henkilökohtaistaminen kasvaa myös näyttötutkinnoissa.

Muita asioita:

• Maahanmuuttajien koulutus:
• Uudellamaalla ulkomaalaistaustaisia vuonna 2016: 200 767
• Koulutusrahaston kautta aikuiskoulutustukea: koulutusrahasto.fi

Hyviä sivustoja:

• Näyttötutkinnot
• Opetushallitus
• Näyttötutkintohaku